Usein kysyttyä

Varusmiespalveluksesta
Työstä ja koulutuksesta ilmavoimissa
Lentämisestä

YLEISESTI ILMAVOIMISTA

Mistä saat tietoa ilmavoimista?

Näiltä ilmavoimien internet-sivuilta löytyy varsin paljon taustatietoa ilmavoimista. Vastauksia yksittäisiin kysymyksiin saattaa löytyä myös tältä Usein kysyttyä -palstalta.

Ilmavoimien esikunnasta saa tietoa ilmavoimien toiminnasta yleensä, ja ilmavoimien joukko-osastoilta on mahdollista kysyä suoraan niiden omaan toimintaan liittyviä asioita. Esimerkiksi lentämiseen ja johtamisjärjestelmä-alaan liittyvästä varusmiespalvelusta voi kysyä Ilmasotakoulusta ja teknisen alan varusmiespalveluksesta Ilmavoimien teknillisestä koulusta.

Joukko-osastojen suorat sähköpostiosoitteet löytyvät Yhteystiedot-valikosta.

Vastaako kukaan ilmavoimissa sähköpostikyselyihin?

Usein yleisöltä tulevat kysymykset ovat toistuvia. Siksi tietoa etsivän kannattaakin tarkistaa ensin, löytyisikö hänelle valmis vastaus jo ilmavoimien internet-sivujen Usein kysyttyä -palstalta. Vastauksen saamista nopeuttaa jos kysymyksen pystyy kohdistamaan suoraan asiasta parhaiten tietävälle ilmavoimien joukko-osastolle. Tietoa joukko-osastojen "erityisasiantuntemuksesta" löytyy verkkosivuiltamme Usein kysyttyä -palstan alusta.

Kysymysten ohella otamme sähköpostitse mielellämme vastaan myös kaikenlaista palautetta omasta toiminnastamme.

Jakaako ilmavoimat konekuvia tai pinssejä?

Erilaista pr-materiaalia on usein tarjolla messuilla ja näyttelyissä, joihin ilmavoimat osallistuu. Henkilöstöresurssimme eivät valitettavasti anna meille mahdollisuuksia vastata meille erikseen lähetettyihin materiaalipyyntöihin.

Saako ilmavoimien koneita kuvata?

Ilmavoimien lennostot ovat sotilastukikohtia, joilla on turvamääräyksistä johtuvia rajoituksia ulkopuolisille. Tukikohtiin ei pääse eikä niissä voi liikkua ilman lupaa. Tukikohtien ulkopuolella liikkuminen ja kuvaaminen on kuitenkin vapaata. Sitä vastoin lennostoissa järjestettäviin lentonäytöksiin on yleisölle vapaa pääsy. Tällaisten vierailujen aikana koneita voi myös kuvata.

Koneiden kuvaaminen saattaa olla mahdollista myös ilmavoimien lento- ja ilmapuolustusharjoitusten aikana. Kuvausmahdollisuudet toteutetaan tällöin harjoituskohtaisin erityisjärjestelyin. Yleisölle varatuista alueista tiedotetaan erikseen mm. ilmavoimien internet-sivuilla.

Pääseekö Hornetin tai Hawkin kyytiin helposti?

Hornetit ja Hawkit ovat sotilaskoneita ja niitä käytetään vain lentäjien koulutuksessa, lentoharjoituksissa ja operatiivisissa tehtävissä kuten ilmatilan valvonnassa. Ilmavoimat ei järjestä yleisölennätyksiä.

Joissakin erikseen harkituissa tapauksissa voidaan tehdä poikkeus, mutta tällöinkin kyseessä on oltava perusteltu ilmavoimien oma intressi, esimerkiksi myönteisen mediajulkisuuden hankkiminen rekrytointimielessä. Tällaisissakin tapauksissa lennolle osallistuminen edellyttää perusteellista lääkärintarkastusta. Jokaisella harjoitus- tai hävittäjäkaluston miehistön jäsenellä tai matkustajalla tulee olla ilmailulääkärin antama lentokelpoisuuden osoittava todistus.

Olisiko mahdollista saada Hornetin ylilento omaan tilaisuuteen? Se olisi hieno kohokohta esimerkiksi omilla syntymäpäivillä. Voisin ehkä maksaakin siitä jotain?

Ilmavoimien oman välttämättömän operatiivisen sekä koulutus- ja harjoituslentotoiminnan lisäksi lennämme tietyn määrän tuki- ja palvelulentoja muille puolustushaaroille ja viranomaisille sekä joitakin erityislentoja yleisötilaisuuksissa erillisen suunnitelman mukaisesti. Näille lennoille on määritetty lentotuntiperusteinen korvaushinnasto kullekin kalustolle. Ilmavoimat ei järjestä kysyjän tarkoittamassa mielessä palvelulentoja tai yleisölennätyksiä pl. ne erityistapaukset, joissa näillä katsotaan olevan erityistä merkitystä Ilmavoimien julkisuuskuvan tai henkilöstön rekrytoinnin kannalta.  

Mistä periytyvät ilmavoimien kolmen lennoston tunnukset visentti, kalasääski ja ilves?

Hävittäjälentolaivue 11:n perinneyksikkö on Lentorykmentti 4, joka oli pommitusrykmentti. Sodan aikaan tammikuussa 1942 rykmentin lentäjät hakivat Saksasta valtakunnanmarsalkka Herman Göringin lahjoittamia Do-17 pommikoneita. Ne haettiin Varsovasta.

Tarinan mukaan lentäjät kävivät oluttuvassa, jossa oli Subrovka-vodkan merkillä varustettuja lasinalusia. Siitä hakijat saivat ajatuksen maalata koneisiinsa kyseisen visentin tunnukseksi. Tunnus jäi Lentolaivue 46:n tunnuksena ja periytyi Hämeen lennoston ja edelleen Lapin lennoston Hävittäjälentolaivue 11:n tunnukseksi.

Hävittäjälentolaivue 21:n kalasääski periytyy laivueen perinneyksiköltä. Miekkaa kynsissään kantava kalasääski oli Kasinhännän ensimmäisen laivueen (2. Erillisen Meritiedustelulentolaivueen) tunnus vuodelta 1927.

Hävittäjälentolaivue 31:n ilves periytyy jatkosodan alun ajoilta. Silloin se otettiin Lentolaivue 24:n tunnukseksi. Eka Magnusson antoi tehtäväksi sodan alkaessa suunnitella laivueen tunnus, jonka sitten mekaanikko Erkki Raita tekikin.

Miksi Suomen ilmavoimilla oli hakaristi kansallisuustunnuksena 1918–1945? Miksi sitä käytetään edelleen joukko-osastotunnuksissa?

Hakaristiä on käytetty jo muinaisista ajoista lähtien sekä koristeena että puumerkkinä. Se on tunnettu mm. suomalais-ugrilaisten kansojen ompelukoristeissa nykypäivään saakka. Usein se mielletään onnen symboliksi.

Suomessa ensimmäinen julkisesti esille laitettu hakaristi lienee Akseli Gallen-Kallelan Aino –triptyykiä kiertävä hakaristiornamentti vuodelta 1891. Maalaus on nykyisin esillä Suomen Pankin juhlahuoneistossa Helsingissä. Suomen puolustusvoimille hakaristi tuli vapaussodan aikana 1918. Ruotsalaisen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Valkoiselle armeijalle Vaasassa 6.3.1918 Thulin Typ D -lentokoneen. Hän maalautti henkilökohtaiset onnenmerkkinsä, siniset hakaristit, koneen siipiin Uumajassa 2.3.1918, ennen Pohjanlahden ylitystä. Kone liitettiin Vaasassa Suomen Ilmailutarhaan, sittemmin Ilmailuvoimiin, lentokoneena numero 1. Sininen hakaristitunnus valkoisella ympyräpohjalla päätettiinkin ottaa kansallisuustunnukseksi, missä tehtävässä se palveli vuoteen 1945. Sodan jälkeen se korvattiin nykyisellä kokardilla Valvontakomission määräyksestä. Merkkiä ei kuitenkaan määrätty vaihdettavaksi ilmavoimien muista symboleista ja lipuista, joissa se on käytössä edelleen.

Suomalaisella hakaristillä ei näin ole mitään tekemistä natsien hakaristisymbolin kanssa. Heillä se oli väriltään musta ja lentokoneissa käytettynä kärjellään seisova, Suomessa hakaristi oli aina "suorassa".

Olen kuullut, että Suomella olisi ollut eniten lentäjä-ässiä toisessa maailmansodassa. Pitääkö tämä tieto paikkansa?

Suomen ilmavoimat on yksi maailman vanhimmista ilmavoimista. Itsenäisenä puolustushaarana se on toiminut vuodesta 1918. Myös hävittäjätorjunnassa ilmavoimilla on pitkät perinteet, 1930-luvulla tapahtunut siirtyminen vesitasoista maakoneisiin avasi samalla tien uuden hävittäjätaktiikan kehittämiselle. Tämä johtikin menestykselliseen torjuntatoimintaan toisen maailmansodan aikana, jolloin Suomi tuotti väkilukuunsa nähden eniten hävittäjä-ässiä. Lisäksi Hävittäjälentolaivue 24 on maailman eniten ilmavoittoja saavuttanut laivue.